Istut
Tuolin selknojan taa
Et vaatteitasi riisukaan
M heitn hiilen kamiinaan
Pelkt
Et riisu, vaikka lupasit
M maalaan sinut kuitenkin
Nyt vriin kastan pensselin
Tunnit kuluu, huoneen takanurkka naksuu
Vain kahvipannu vislaa
Kertoisinko, kuinka isin sua kaipaan?
Vai olenko vain hiljaa?
Ja maalaan sut riisumaan
Srkyy
Sinooperi purppuraan
Kuin lupaus, joka murretaan
Kuin halu, joka rikotaan
Yll
Nin unta, jossa tulla sain
Sun syliisi m lomittain
Kuin sormet ristiin laitetaan
Rukous, jonka sinun suuhusi m huusin
Sinist ja kultaa
On vri, jonka tnn uumillesi maalaan
S olet aivan hiljaa
Kun maalaan sut riisumaan
Tunnit kuluu, huoneen takanurkka naksuu
M palettia kiusaan
Vihdoin kysyt, kuinka kauan viel jaksan
M olen aivan hiljaa
Ja maalaan sut riisumaan