Tiilitalojen keskell
hn kirjoitti minulle nimens
kiinalaisin kirjaimin
vetoavalla hymylln
houkutteli minut porttikytvn

Kerran lumitraktori
mursi tst seinst palan
tll on oma tuoksunsa
hmrn kivisen paikan
rautaisen portin ljytyt saranat

Kun siirtyy kki
pivnvalosta pimen
kest tottua nkemiseen

Sokeana hetken hn suuteli minua
eihn voi tuntea ihmist
joka ei kerro itsestn mitn

Sunnuntaina on juhlavaa
kvell hiljaisia katuja
olla matkalla tapaamiseen
ihmiset vetvt naruista
vakavia koiria ulkoilutetaan