Onhan noita laulajia
ja tuulta pohjoisesta
allapisi mielialoja
ylpeytt, iloa
Ei vli sill
mit teimme nm vuodet
ja se kohtuu mill
tt armon maailmaa kohtelet
ei tao tyhjemmksi
eik tiet pitene
mihinkn kaukaisuuteen
miss meill omamme
Ja kukat pydllsi
on onnen tuomia
kun nostat surulaulun
ennen uneen itkemist
:;La-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-laa
kiroskeet:;
Ja y valkoiseen silkkiin
se krii niin ja niin
on ajat loppuneet
sanat puhki kuluneet
ei sumunriekaleisiin pysty piiloutumaan
ei aamuun luottamaan
kun nimet vhenee
mustat hampaat lhenee
ja
Onhan noita laulajia
La-la-la-la