Toisinaan on tunne oon hukkumassa hiekkaan
Toisinaan on tunne oon nukkumassa miekkaan
Toisinaan on tunne en tiennytkään mitään
Toisinaan on tunne en täyttänyt ketään

Minä hikoilen niin, puku painaa,
Maahan painaa

Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
Kunnes sä laulat mun itkuni pois
Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
Suutelet tämän ikävän pois
Olen nolla

Toisinaan on tunne tiet muuttuneet mustiksi
Toisinaan on tunne, Musti Kerberokseksi
Toisinaan on tunne oon täällä vaan kokeeksi

Kauanko se kestää, kun se murtuu,
Maahan sortuu

Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
Kunnes sä laulat mun itkuni pois
Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
Suutelet tämän ikävän pois
Olen nolla

Kunnes sä riisut mun vaatteeni pois
Kunnes sä laulat mun itkuni pois
Kunnes laitat valon lamppuuni, päästät irti nesteeni
Suutelet tämän ikävän pois

Kunnes sä riisut
Kunnes sä laulat
Kunnes laitat valon
Suutelet tämän ikävän pois