Vailla pelkoa, ilman saalia
Surutta tappaa, totellen kaskya
Kaiken tieltaan tuhoaa, polttaa sillat takanaan Halveksuen kuolemaa,
Kulkee taistelusta toiseen Kyselematta syyta, aina valmis toimintaan
Lopettaa ainoastaan luotiin, joka vastaan lyo
Yksi ajatus vain mielessaan
Seuraa johtajaasi, kulje lapi tulimeren ja luotisateen
Pakko menna on, vaikka jalat taristen
Maataan puolustamaan mieheen viimeiseen
Ylpeana kantaa asettaan, kulunutta, ruosteista
Asepukuaan veren tahrimaa, reika kyparassa kuolemasta muistuttaa
Hetken miettii kohtaloaan, tarttuu aseeseen ja savuun hiljaa katoaa
Kaskya odottaa, peukalo varmistimella
Aseen piippu suunnattuna kohti rintamaa Kun komento kay ylhaalta, sita
Noudattaa
Kohti kuolemaansa juoksee, taistoon ehka viimeiseen
Vailla pelkoa, ilman saalia
Surutta tappaa, totellen kaskya
Yksi ajatus vain mielessaan
Seuraa johtajaasi, kulje lapi tulimeren ja luotisateen
Pakko menna on, vaikka jalat taristen
Maataan puolustamaan mieheen viimeiseen
Veren maku suussa, lammin, rautainen
Syntymasta asti opetettu viha rinnassa lyoden
Kuulee kohti tulevan luodin ammutun
Tietaa sen olevan itselleen merkatun
Kaatuu maahan hengeton
Soturi, tuo nimettomaksi jaanyt