laske valot vaakaan
kuule kuinka hiljaisuus
ympäriltä riisuu pois
riisuu pois kaiken muun

vaikka pakkanen
tähtää meitä singollaan
tähän pieneen huoneeseen
vain me kaksi mahdutaan

sormet iholla kiipeilee
suu pidättää huokaustaan
ja yö se lukee meille runojaan

tuolla jossain maailma
askeliinsa kompastuu
sen mielestäni riisun pois
riisun pois kaiken muun

jos laskee korvan lattiaan
ja on ihan paikoillaan
maailman sielun mahtavan
voi kuulla riehuvan