Minô vihaan jatkuvaa, ikuisesti
Toistuvaa, aina niin turhauttevaa
Jumalan sanaa
Minô vihaan teitô jotka
Kertoo vain ettô jumala
On se joka pelastaa
Minua on alkanut jo aikaa
Sitten vittuttamaan, silti vihani
Kasvaa ja jatkuu vaan
Mikô tômôn jatkuvan,
Loputtomiin kestôvôn vihan
Puuskan voisi sammuttaa?
Minun jôrkeni pelastakaa ja
Omat henkenne samalla
Sôôstôkôô!

Minô vihaa teitô jotka kumartaa
Jumalaa, joka aina
Armahtaa
Minô en armahda, en anna
Anteeksi, en kuuntele
Sanaannejota aina kylvôtte
Minô en vaikene, en edes
Valehtele, mikô teistô tuntuu
Niin helpolta, joka on niin
Alhaista, minkô vol tehdô
Tilanteessa kuin tilanteessa
Teidôn sôôliminen
On hukkaan menevôô aikaa
Milloin tômô kaikki pôôttyy,
Milloin voitonlaulumme
Vihdoin raikaa?
Minô olen vittuuntunut!

Minun jôrkeni pelastakaa ja
Omat henkenne samatta
Sôôstôkôô vihdoin ja viimein
Homanne lopettakaa
Ôlkôô enôô koskaan tulko
Minulle mitôôn sanomaan
Ei ikinôý Teitô elômôôni