Pahan puun metsä kaukana on
Onnellinen elää kaukana siitä
Vaan ei vie tie miehiä maan
Valoon eikä aina onnea riitä
Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee
Viimein seisot edessä pahan puun
Edessäsi näet hyyrteisen suun,
On mielesi heikko, rusinaksi sen
Kutistaa voima ikuinen
Pakoon kyllä päästä sä voit,
Mutta odotapas vaan kun pääset metsän laitaan
Sisälläsi metsän valoon toit,
Ei ihastu koskaan paha tiehen kaitaan
Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein
Päättää asiassa tässä
Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa,
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee
Siis jos löydät pahan puun
Metsään lepäämään, älä varjoon heitä,
Vaikkakin varjo viileä on
Kulje silti aina valoisia teitä
Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee
Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein
Päättää asiassa tässä
Valon ja varjon rajaa lie
Vaikeaa nähdä jos ei piittaa, siksi
Jos tiesi joskus pimeään vie,
Älä pahalta puulta kysele; miksi?