Niin se tyttö astui
Huoneeseen ja katsoi
Miestä pitkään hymyillen

Se näytti komealta,
Kaiken kokeneelta,
Ja sai tytön nauramaan

Nauru vei sen miehen
Kauemmaksi haudastaan
Sai veren kiertämään

Ja kohta yhtä matkaa
Jatkoi kaksi tarinaa
Ovi huoneen suljettiin

Liian nuori juuttumaan, liian vanha muuttumaan,
Liian ylpeä itkemään
Liian nuori maatumaan, liian vanha kulkemaan,
Liian ylpeä huutamaan
Vuosikausia toisistaan

Niin se nauru loppui,
Pöly nurkkiin asettui
Seinät alkoi ahdistaa

Ja vaikka pieni sänky,
Kaukana kaksi toisistaan
Valvoo laidoillaan

Ja vain äänet rappukäytävän
Rikkoo hiljaisuuden
Raskasta hengittää

Liian nuori juuttumaan, liian vanha muuttumaan,
Liian ylpeä itkemään
Liian nuori maatumaan, liian vanha kulkemaan,
Liian ylpeä huutamaan

Ja kun ne katsoo toisiaan, ne istuu hiljaa vaan,
Kaukana toisistaan
Vuosikausia toisistaan