S hymyilet ja kysyt kuinka voin,
kuinka kohdelleet on vuodet kulkijaa
No mit tss, kaikki toimii, ei syyt valittaa,
kyll teilt nilt poimii sielu kodikseen aina muiston muutaman
Sua m usein mietin, sua tietenkin,
ei oo oikein ollu syyt unohtaa
Mehn oltiin rakastavaiset, mit sit katumaan,
vhn liian erilaiset vain, ja kumpikin kai liian omillaan
Ja m puhuin sulle aina siit kuinka kaunis oot,
kun s puhuit vryyksist maailman
Ja kun m nn sut nyt,
taas samaan vanhaan ansaan ajaudun,
ja taas silmiisi sun m hukun
S koitit olla mulle aikuinen,
jrjen ni, oljenkorsi viimeinen
Mut m torjuin pelastuksen,
ihan niinkuin vielkin, mut m tajuun ajatuksen,
tapas sun olla ihminen
Ja m puhuin sulle aina siit kuinka kaunis oot,
kun s puhuit vryyksist maailman
Ja kun m nn sut nyt,
taas samaan vanhaan ansaan ajaudun,
ja taas silmiisi sun m hukun
Ja m puhuin sulle aina siit kuinka kaunis oot,
kun s puhuit vryyksist maailman
Ja kun m nn sut nyt,
taas samaan vanhaan ansaan ajaudun,
ja taas silmiisi sun m hukun
Taas silmiisi sun m hukun