Aikaan sinikellojen näänkö sun, tiedä en?
Kuin kevät ois tää mulle viimeinen,
Juuri niin vietän sen

Aikaan sinikellojen ehkä sua suutelen
Mut hetki jos tää oiskin viimeinen,
Tahdon nyt kaiken sen

Jo häipyi eilinen kuin tuuli aromaan,
Ja kenties huomista ei koskaan tulekaan
On ainut todellisuus nyt ja tässä näin
Sekä sinä siinä mun lähelläin

Ei ole olemassa toista elämää,
Vain yksi vaatimaton tähdenlento tää
Mut lailla auringon se tovin palaa vois,
Vielä vierellä sen jos toinen ois

Ne sinikellot aina yhä uudestaan
Saa käydä kukkimaan
Mutta niin ei tapahtuvan toisille näy,
Pian ohitse ne hetket käy

Aikaan sinikellojen näänkö sun, vaiko en?
On kevät kenties meidän viimeinen,
Tahdon nyt kaiken sen

Aikaan sinikellojen näänkö sun, tiedä en?
Kuin kevät ois tää mulle viimeinen,
Juuri niin vietän sen

Aikaan sinikellojen ehkä sua suutelen
Mut hetki jos tää oiskin viimeinen,
Tahdon nyt kaiken sen

Jo häipyi eilinen kuin tuuli aromaan,
Ja kenties huomista ei koskaan tulekaan
On ainut todellisuus nyt ja tässä näin
Sekä sinä siinä mun lähelläin

Ei ole olemassa toista elämää,
Vain yksi vaatimaton tähdenlento tää
Mut lailla auringon se tovin palaa vois