Riippuu katiskan silmästä lintu,
Se on esine vasta, kun tuo huoneeseen linnun ja
Ensin lihat irti keittää
On sen luut vaisu himmeli adventtina,
Pään yllä hiljaa pyörimässä
Mutta ei joulun alla voi mistään olla varma
Pidän ikkunaa auki kaikki yöt,
Kadulta iltasatu huudetaan
Puhelintani ei kuuntelee kukaan - kuka siitä varma on?
Kun helikopteri laskeutuu, saamme uuden kampauksen
Muuttuu puheen sävy leikaten,
Vaihdamme jonkin kuulumisen
Me emme nähneet mitään, helikopteri varjosti näkymän
Kosketin temppelissä pyhää esinettä,
Kun harhautin sen vartijat
Olenko nyt pyhä, onko esine nyt rihkamaa?
Täältä uneni tulevat:
Se kauhistava tuttuuden varjoton tunne,
Että jokaisen kiven muistan ja sammalen niissä
Yhdistän kaksi asiaa ja saan yhdistelmän -
Kyyn kivikkoon ja karhun metsään: uhkan maisemaan
Kun helikopteri laskeutuu, saamme uuden kampauksen
Muuttuu puheen sävy leikaten,
Vaihdamme jonkin kuulumisen
Ja emme kuule mitään - helikopteri humisee takana
Onko himmeli se pyhä esine,
Jota ilmasta käsin valvotaan?
Olenko se uhka maisemassa,
Josta lihat irti keitetään?