Silloin oli lokakuu ja kaikki alkoi yllättäin
Meidät kulkemassa nähtiin illan suussa lähekkäin
Muistan sinun hymyilleen kun kertoa mä yritin
Että rakastin niin paljon kuin vain osasin
Minä tiesin mihin suuntaan, minne tahdoin yrittää
Päätäs pyöritellen katsoit vauhtiani kiihtyvää
Silloin etumatkaa sain ja sinä vanaveteen jäit
Liian pitkään kuljettiin vain selkäpuolen musta näit
Kuin pikku-Liisa metsikköön sä eksyit unelmaani niin
Puheisiini kauniisiin ja loppumattomiin
Ja nyt istumme me tässä alla taivaan sinisen
Toisiamme etsimässä toisiamme kutsuen
Ja hetki koitti ymmärsin sen täytyy olla joku muu
Jolle kutsuvana unieni näky avautuu
Ja minä otteen ohjaksista vähin äänin hellitin
Ja tuon haaveen suuren myötä sydämeni hautasin
Ja niin nyt ollaan missä ollaan emme osaa takaisin
Yöllä sängystäni nousin ikkunalla tähystin
En osaa anteeksikaan pyytää en sua osaa lohduttaa
Sanomattakin on selvää että tahdoin parempaa
Kuin pikku-Liisa metsikköön sä eksyit unelmaani niin
Puheisiini kauniisiin ja loppumattomiin
Ja nyt istumme me tässä alla taivaan sinisen
Toisiamme etsimässä toisiamme kutsuen
Kuin pikku-Liisa metsikköön sä eksyit unelmaani niin
Puheisiini kauniisiin ja loppumattomiin
Ja nyt istumme me tässä alla taivaan sinisen
Toisiamme etsimässä toisiamme kutsuen