Mä en välitä enää yhtään mistään ollenkaan
Ja iIhmettelen kaikest et miks tää koskettaa
Kun tuntuu et oisin poissa, jossain paikassa missä mä voisin olla erillään muista
En enää muista yhtä samankaltaista mistä lehdestä luinkaan
Nyt ite oon samassa jamassa, ei valoa näy pelkkää harmaat vastassa
Mä kattelen peilist omaa kuvaa ja masennun ku aattelen eilistä
Olin iloinen ja hymyilin aina, nyt ei tietookaa et mikä nykyisin painaa
Omatunto on kuollu vaa ja oon monesti miettiny et pitäski vaa luovuttaa
Mua ympäröI seinät mitkä estää et sisältä ei nää mitään
Ei, ei, ei Mikään ei auta
Ei syntejään anteeksi saa
Elo tää juoksuhaudoissa on kylmä, musta ja lohduton
Ei, ei, ei Mikään ei auta, kun sydän tyhjää luo
Eikä reunalla kaunis ole maailma
Onneni koti on unhola
Mä tunnen kädet mun kurkul, ja oon varma et täst olotilast ikinä mä en tuu muuttuu
Vaan taistelen itteeni vatsaan, yksiksee savuu ilmen filtterist samal
Ihanku itsetunto riitelis vastaa ja mun aiheuttamat haavat kirvelis vatsas
Ja viiltelis haavat, mikä tuntuu ku kurkul ois kirves tai saha
Mä en voi nukkuu, mul on pää täynnä ajatuksia mist ees mä en voi puhuu
Kaikki läheiset on turhan vankina Mä kelaan et oisin ehkä turvas vankilas
Mä en haluu kuulla ulkomaailmast, kun kaikil on jotain mitä mullei oo lainkaa
Vaan haluisin itteni unhoon painaa, nyt on tilaisuus, mul on aikaa
Ei, ei, ei Mikään ei auta
Ei syntejään anteeksi saa
Elo tää juoksuhaudoissa on kylmä, musta ja lohduton
Ei, ei, ei Mikään ei auta, kun sydän tyhjää luo
Eikä reunalla kaunis ole maailma
Onneni koti on unhola
Hei täs sua lisää saat arvostusta
Ripusta kaulaas platinaa, timantti, valkokultaa
Sit siihen kissat tunkee sun kans valokuvaan
Kantapäitä nuolee liekit vaan palokunta
Ei, ei, ei Mikään ei auta
Ei syntejään anteeksi saa
Elo tää juoksuhaudoissa on kylmä, musta ja lohduton
Ei, ei, ei Mikään ei auta, kun sydän tyhjää luo
Eikä reunalla kaunis ole maailma
Onneni koti on unhola