Hän häpeää sitä taloa, josta kaikki sai alkunsa
Hän ei muistele vanhempiaan eikä köyhyyttä kun pääsi sieltä
Hän vetää suuria linjoja, herättää pelkoa monissa
Sanotaan, että hänellä on kavala kaista, ongelmat kieltää
Kun katsoo kylmästä ruudusta, kylmiä uutistietoja vaikka kaiken sen järjesti vuosia aiemmin, ei tunne mitään
Valta on kasvava humala, niin kolmen kyynärän jumala, syntyy hänessä voimasta sen jos uskoo niin ja usko pitää
Hänen laillaan me harhailemme eksyneinä ja tiedä emme, minne katosi toiveet ylväät kun vain onnettomuutta kylvää
Suuressa armossaan, luoja teki meille maan
Poltettavakseen ja tuhottavakseen sai sen, hyvä ihminen
Suuressa armossaan, luoja teki meille maan
Poltettavakseen ja tuhottavakseen sai sen, hyvä ihminen
Kadulla mellakka räjähtää, se on vain hyttysten ininää
Hän soittaa hotellihuoneesta puhelintytölle ja käskee luokseen
Sen ohi kiitävän sekunnin, hän muistaa vaimon ja lapsetkin, mutta vain tällä tavoin hän voi jotain tuntea ja aika juoksee
Hänen laillaan me harhailemme eksyneinä ja tiedä emme, minne katosi toiveet ylväät kun vain onnettomuutta kylvää
Suuressa armossaan, luoja teki meille maan
Poltettavakseen ja tuhottavakseen sai sen, hyvä ihminen
Suuressa armossaan, luoja teki meille maan
Poltettavakseen ja tuhottavakseen sai sen, hyvä ihminen