Pahan puun metsä kaukana on
Onnellinen elää kaukana siitä
Vaan ei vie tie miehiä maan
Valoon eikä aina onnea riitä

Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee

Viimein seisot edessä pahan puun
Edessäsi näet hyyrteisen suun,
On mielesi heikko, rusinaksi sen
Kutistaa voima ikuinen

Pakoon kyllä päästä sä voit,
Mutta odotapas vaan kun pääset metsän laitaan
Sisälläsi metsän valoon toit,
Ei ihastu koskaan paha tiehen kaitaan

Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein
Päättää asiassa tässä

Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa,
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee

Siis jos löydät pahan puun
Metsään lepäämään, älä varjoon heitä,
Vaikkakin varjo viileä on
Kulje silti aina valoisia teitä

Vihreä vaara houkuttaa,
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee

Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on usein
Päättää asiassa tässä

Valon ja varjon rajaa lie
Vaikeaa nähdä jos ei piittaa, siksi
Jos tiesi joskus pimeään vie,
Älä pahalta puulta kysele; miksi?